Canon EOS 1 D

Pikselien määrä määrittää kuvanlaatua. Se ilmoittaa kuinka monta kuvapistettä kuvakenno käyttää lopullisen digitaalisen kuvan muodostamiseen. Pyrimme ilmoittamaan tässä 'tehollisten' kuvapisteiden lukumäärän. Mitä suurempi määrä pikseleitä, sitä enemmäm kuvassa näkyy yksityiskohtia. Kuvanlaatu ei kuitenkaan välttämättä parane, jos pikselien määrä kasvaa. Muutkin tekijät kuten kameran objektiivin laatu, kuvakennon koko, värisuodatin ja digitaalinen kuvaprosessori ovat tärkeitä tekijöitä kuvan laatua määritettäessä. Jos kuvat tulostetaan kokoon 10x15, saa jo 2 megapikselin kameralla onnistuneita kuvia. Uusimmissa kameramalleissa on 6-12 megapikseliä.

LCD-näytön halkaisijan pituus. Samoin kuin televisiossakin ilmoitetaan LCD-näytön koko sen halkaisijan tuumakokona.

Optinen zoomi on zoomausta kameran linssin mekaniikalla.

Optinen zoomi takaa kuvan tarkkuuden.
Sillä voidaan tuoda kaukana oleva kohde lähelle ilman, että kuvan laatu heikkenee.

Optisen ja digitaalisen zoomin välillä on suuri ero. Optinen zoomi toimii säätämällä mekaanisesti itse kameran linssiä. Tällä tavalla kuvan laatu pysyy laadukkaana, kun taas digitaalisessa zoomissa osa digitaalisesta kuvasta suurennetaan, jolloin laatu huononee koska siinä tarvitaan enemmän kuvapisteitä kuin mitä on käytettävissä. Kameran on näin ollen laskettava ylimääräiset kuvapisteet.

Kameran digitaalinen zoomauskyky.

Digitaalinen zoomi on zoomaamista suurentamalla digitaalisen kuvan määrättyä osaa.

Toisin sanoen sen jälkeen kun kuva on otettu, suurennetaan siitä digitaalisesti yksi osa. Koska tässä sovelletaan digitaalista laskutoimitusta, ja "lähteessä" (kuva ilman digitaalista zoomausta) on vähemmän tietoa kyseessä olevasta kuvan osasta kuin mitä "tuloksen" pitää olla, saattaa kuvan laatu huonontua.

Monet kamerat eivät salli suoraa digitaalista zoomausta. Ensin on suoritettava täysi optinen zoomaus ennen kuin digitaalisen zoomin toimintoa voidaan käyttää.

Digitaalinen zoomaus on myös arka ihmiskäden vapinalle, paitsi jos valaistus on riittävä (nopea suljinaika), tai kamera seisoo vakaalla alustalla tai jalustalla.

Objektiivin maksimi polttoväli, joka vastaa perinteisen 50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n 'analogisen' kameran polttoväliä. Koska monelle ihmiselle 35 mm:n filmikameran linssin polttoväli on tuttu asia, kuvaavat digitaalikameroiden valmistajat polttoväliä usein vertaamalla sitä normaalin 35 mm:n 'analogisen' kameran polttoväliin. Esimerkiksi digitaalikameran CCD-kenno, jonka koko on 8,10 x 6,08 mm, on halkaisijaltaan 10,13 mm. Linssi, jonka polttoväli on 11,7 mm, tuottaa tälle kennolle saman 47 asteen kuvan kuin 50 mm:n obejektiivi 'analogisessa' 35 mm:n kamerassa. Tämän kameran 11,7 mm:n objektiivi vastaa 50 mm:n objektiivillä varustetun 35 mm:n polttoväliä. Kuvaamalla tällä tavalla digitaalikameroiden objektiivejä, tulevat niiden valmistajat sellaisten digitaalikameroiden käyttäjiä vastaan, joilla on kokemusta 35 mm:n 'analogisista' kameroista.

Linssin minimi polttoväli, joka vastaa perinteisen 50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n 'analogisen' kameran minimi polttoväliä. Koska monelle ihmiselle 35 mm:n filmikameran linssin polttoväli on tuttu asia, kuvaavat digitaalikameroiden valmistajat kameroidensa polttoväliä usein vertaamalla sitä normaalin 35 mm:n 'analogisen' kameran polttoväliarvoon. Esimerkiksi digitaalikameran CCD-kenno, jonka koko on 8,10 x 6,08 mm, on halkaisijaltaan 10,13 mm. Linssi, jonka polttoväli on 11,7 mm, tuottaa tälle kennolle saman 47 asteen kuvan kuin 50 mm:n linssi 'analogisessa' 35 mm:n kamerassa. Tämän kameran 11,7 mm:n linssi vastaa '50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n -polttoväliä'. Kuvaamalla tällä tavalla digitaalikameroiden linssejä, tulevat niiden valmistajat sellaisten digitaalikameroiden käyttäjiä vastaan, joilla on kokemusta 35 mm:n 'analogisista' kameroista.

Ilmoittaa onko kamerassa salamavalo, tai vaihtoehtoisesti pystyykö se käyttämään salamavaloa. 'Hotshoe' on pidike, johon voidaan kiinnittää 'viisas salamavalo'. Tällainen salamavalo voi määrätä kameran kanssa parhaan tilaisuuteen sopivan salamatoiminnan. Lisäksi on digitaalisia kameroita, joihin voidaan erikoisliitännällä liittää ulkoisia salamavaloja. Tämän tyyppisiä salamavaloja käyttävät pääasiassa ammattikuvaajat, ja niitä on ennen kaikkea kalliimmissa digitaalikameroissa.

Osoitus kameralla otettavan kuvan suurimmasta resoluutiosta.

Kuvia, joiden resoluutio on suuri, voidaan työstää helpommin koska niissä on enemmän tietoa käytettävissä kuin kuvassa, jonka resoluutio on alhainen.

Resoluutio ilmoittaa kuinka monesta pikselistä kuva koostuu. Mitä suurempi resoluutio, sitä enemmän yksityiskohtia kuvatun kohteen väreistä kuvassa on.

Seuraava on kuitenkin myös totta: mitä suurempi resoluutio, sitä suuremmat tiedostot kameran muistivälineessä.

Ilmoittaa voidaanko kameralla ottaa videokuvaa (yleensä lyhyitä). Mikäli kamerassa on tämä toiminto, ja tieto on saatavilla, voidaan kohdasta 'videokuvausominaisuudet' löytää tiedot kameran kapasiteetista.

Ilmoittaa voidaanko kameran tarkennus suorittaa käsin, tapahtuuko se automaattisesti, vai onko se niiden yhdistelmä (esiintyy useimmin). Automaattinen: kamera suorittaa itse tarkennuksen kohteeseen. Puoliautomaattinen: kamera suorittaa itse tarkennuksen, mutta antaa käyttäjän tarvittaessa muuttaa sitä. Käsin: käyttäjä voi suorittaa tarkennuksen itse kiertämällä käsin linssiä.

Ilmoittaa missä muodossa digitaalikuvat tallentuvat kameraan. JPEG- tai JPG-formaatista on hyvää vauhtia tulossa teollisuusstandardi. JPG -menetelmä pienentää raakaa kuvamateriaalia jättää pois tarpeetonta tietoa ja käyttää pakkaustekniikkaa hyväksi. Tällä tavalla voidaan JPG-formaatissa 1 megabitin muistiin tallentaa enemmän kuin raakaformaatissa TIFF. Kuten sanottu, TIFF on raakaformaatti. Siksi ne vievät enemmän muistitilaa, joten muistiin voidaan tallentaa vähemmän, mutta vieläkin paremmanlaatuisia kuvia. AVI-, MPEG- ja MJPEG-formaatteja käytetään animaatioiden ja filmien tallentamiseen.