Alla lista digikameroiden teknisistä termeistä selityksineen.

Digitaalinen zoom
Kameran digitaalinen zoomauskyky. Digitaalinen zoomi on zoomaamista suurentamalla digitaalisen kuvan määrättyä osaa. Toisin sanoen sen jälkeen kun kuva on otettu, suurennetaan siitä digitaalisesti yksi osa. Koska tässä sovelletaan digitaalista laskutoimitusta, ja "lähteessä" (kuva ilman digitaalista zoomausta) on vähemmän tietoa kyseessä olevasta kuvan osasta kuin mitä "tuloksen" pitää olla, saattaa kuvan laatu huonontua. Monet kamerat eivät salli suoraa digitaalista zoomausta. Ensin on suoritettava täysi optinen zoomaus ennen kuin digitaalisen zoomin toimintoa voidaan käyttää. Digitaalinen zoomaus on myös arka ihmiskäden tärinälle. Riittävä valaistus parantaa digitaalisesti zoomatun kuvan laatua. Kameran asettaminen vakaalle alustalle tai statiiviin auttaa myös.

Esittelyvuosi
Ilmoittaa vuoden, jolloin kamera tuli markkinoille.

Hitain suljinnopeus
Suljinnopeus ilmoittaa ajan, jonka sulkija on enimmillään auki.
Hidas suljinnopeus on sama kuin pitkä valotusaika, esimerkiksi '15 sekuntia'. Tämä pitkän ajan kuluessa tulee kennolle linssin läpi valoa, jolloin siihen muodostuu kuva. Hitaita (pitkiä) valotusaikoja käytetään ennen kaikkea pimeässä ympäristössä, tai erikoistehosteiden saamiseksi kuvaan, kuten autonvalojen juovat moottoriteillä.

ISO eli kameran valoherkkyys
Automaattinen tarkoittaa, että kamera säätää ISO-arvon automaattisesti.
Mikäli lisäksi ilmoitetaan lukuja, voi käyttäjä valita käsin toisen valoherkkyysasetuksen. Mitä suurempi luku, sitä vähemmän valoa tarvitaan kuvan ottamiseen. Kameroilla, joiden ISO-arvot ovat 1600 tai sitä suuremmat, pystyy ottamaan infrapunakuvia, mikäli käytössä on infrapunalamppu.

Itselaukaisin
Kertoo onko kamerassa itselaukaisijatoiminto.
Kun kamerassa on tämä toiminto, voidaan kamera säätää siten, että se ottaa kuvan pienen ajastuksen jälkeen. Tämä antaa mahdollisuuden ehtiä itsekin kuvaan.
Kamera on tietenkin tällöin asetettava statiiville tai jollekin toiselle tukevalle alustalle.

Järjestelmä
Kertoo säätääkö kamera kaiken automaattisesti, vai voitko itse muuttaa asetuksia. Tällöin otetaan esimerkiksi huomioon onko mahdollista säätää ISO-arvoja, väritasapainoa, valotusta tai suljinaikaa käsin.

Kenno
Tämä ilmoittaa minkä tyyppistä kennoa kamerassa käytetään. Kenno on digitaalikameran valoherkkä pinta. Valoherkkä pinta on siru, jossa on erittäin paljon valoantureita. CCD ja CMOS ovat eniten käytetyt kennotyypit. CMOS on edullisempi kenno kuin CCD. Se on hyvänlaatuinen, mutta siinä saattaa esiintyä 'kuvakohinaa' ja siinä voi olla huonompi valoherkkyys.

• CCD on lyhennys sanoista 'Charge Coupled Device'. Digitaalikameroissa käytetään sekä lineaarista että tasaista CCD:tä. CCD:llä tallennetaan vain mustavalkokuvia. Värien määrittämiseksi kuva ohjataan punaisen, vihreän ja sinisen suodattimen läpi. Tämä on tärkeätä värien intensiteettiä varten. Yhdessä ne muodostavat jälleen kauniin kuvan. Tämä suodatustapa on syy siihen, miksi useissa kameroissa tehollisten megapikseleiden määrä on pienempi kuin kennoissa olevien pikseleiden määrä.
• CMOS on lyhennys sanoista 'Complementary Metal Oxide Semiconductor'. CMOS-puolijohteet toimivat kahdella piirillä, yhdessä on negatiivinen ja toisessa positiivinen polariteetti (napaisuus). Koska kumpaakin piiriä ei voida käyttää samanaikaisesti, kuluttavat CMOS-sirut vähemmän energiaa kuin vain yhdentyyppistä transistoria käyttävät sirut. Tästä johtuen CMOS-kennolla on suuri etu paljon käytettyyn normaali-CCD:hen verrattuna.

Kennomitat
Tässä kohdassa kerrotaan minkä kokoista kennoa kamerassa käytetään. Tästä voi päätellä minkä muotoisia kuvia sillä voidaan ottaa. Suurempi ei tässä tapauksessa ole aina parempi.

Käyttöjärjestelmä
Tämä kertoo mikä käyttöjärjestelmä tukee tätä kameraa.
Usein valmistaja ilmoittaa, että kamera toimii Windows-järjestelmällä, muttei tarkenna millä Windows-versiolla. Valmistajat unohtavat yleensä, että on myös muita käyttöjärjestelmiä, kuten MacOS X ja Linux. Moni digitaalikamera toimii jo erittäin hyvin MacOS X:llä, Linuxilla ja niistä johdetuilla käyttöjärjestelmillä.

Liitännät
Osoitus käytettävissä olevista liitäntämenetelmistä. Tämä kertoo miten kameran saa liitettyä tietokoneeseen kuvien ja filmien kopioimiseksi siitä koneeseen.

Lisämuistit
Ilmoittaa toimitetaanko kameran mukana muisti.
Yleensä uuden digitaalikameran mukana tulee suhteellisen pieni muistiväline, jolla joka tapauksessa pääsee alkuun. Vakavaa valokuvausta varten on kuitenkin parasta hankkia suurempi muistiväline. 4 megapikselin kamera, jonka resoluutio on 2272x1704, ja joka on säädetty ottamaan mahdollisimman korkean resoluution kuvia, käyttää noin 1,5 MB kuvaa kohti. Mukana toimitettuun 16 MB:n muistiin voidaan näin ollen tallentaa vain 10–12 kuvaa.

Lisätiedot sarjavalotus
Ilmoitetaan useimmiten kuvien lukumäärällä (fps, frames per second, kuvaa sekunnissa).
Esimerkki: "2,5 fps, max 2,5 kuvaa" kertoo, että kamera pystyy ottamaan 2,5 kuvaa sekunnissa, max 2,5 kuvaa ja pidättämään sitä kunnes kameran on pakko tallentaa tieto (hitaampaan) muistitietovälineeseen.

Max. 35mm ekviv.
Linssin maksimi polttopiste-etäisyys, joka vastaa perinteisen 50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n 'analogisen' kameran maksimi polttopiste-etäisyyttä.
Esimerkiksi digitaalikameran CCD-sensori, jonka koko on 8,10 x 6,08 mm, on halkaisijaltaan 10,13 mm. Linssi, jonka polttopiste-etäisyys on 11,7 mm, tuottaa tälle sensorille saman 47 asteen kuvan kuin 50 mm:n linssi 'analogisessa' 35 mm:n kamerassa. Tämän kameran 11,7 mm:n linssi vastaa '50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n -polttopiste-ekvivalenttia'.
Kuvaamalla tällä tavalla digitaalikameroiden linssejä, tulevat niiden valmistajat sellaisten digitaalikameroiden käyttäjiä vastaan, joilla on kokemusta 35 mm:n 'analogisista' kameroista.

Max. aukko
Digitaalikameran aukko on toistensa päällä liukuvista lamelleista muodostuva rengas. Sitä voi parhaiten verrata silmän iirikseen. Suurin aukon arvo kuvaa maksimi tarkennusetäisyyden (maks. 35 mm -ekvivalentti) ja linssin maksimi halkaisijan välistä suhdetta aukon ollessa täysin auki.
Esimerkki: f/16 kuvaa himmenninaukkoa, joka on 1/16 polttopiste-etäisyydestä.

Megapikselit
Pikselien määrä määrää kuvan laadun. Se ilmoittaa kuinka monta "kuvapistettä" sensori käyttää lopullisen digitaalisen kuvan muodostamiseen. Me pyrimme ilmoittamaan tässä 'tehollisten' kuvapisteiden lukumäärän. Mitä suurempi määrä pikseleitä, sitä enemmän kuvassa näkyy yksityiskohtia. Mutta kuvan laatu ei välttämättä parane edelleen jos pikselien määrä kasvaa vielä miljoonalla. Muutkin tekijät, kuten linssi, sensorin värisuodatin ja digitaalinen kuvaprosessori ovat tärkeitä tekijöitä kuvan laatua määritettäessä.
Jos kuvat tulostetaan kokoon 10x15, saa 2 megapikselin kameralla riittävän teräviä kuvia. Uusien kameramallien hinta-laatusuhde on kohdallaan, kun niissä on 3 tai 4 megapikseliä.

Min. 35mm ekviv.
Linssin minimi polttopiste-etäisyys, joka vastaa perinteisen 50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n 'analogisen' kameran minimi polttopiste-etäisyyttä.
Esimerkiksi digitaalikameran CCD-sensori, jonka koko on 8,10 x 6,08 mm, on halkaisijaltaan 10,13 mm. Linssi, jonka polttopiste-etäisyys on 11,7 mm, tuottaa tälle sensorille saman 47 asteen kuvan kuin 50 mm:n linssi 'analogisessa' 35 mm:n kamerassa. Tämän kameran 11,7 mm:n linssi vastaa '50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n -polttopiste-ekvivalenttia'.
Kuvaamalla tällä tavalla digitaalikameroiden linssejä, tulevat niiden valmistajat sellaisten digitaalikameroiden käyttäjiä vastaan, joilla on kokemusta 35 mm:n 'analogisista' kameroista.

Min. aukko
Digitaalikameran aukko on toistensa päällä liukuvista lamelleista muodostuva rengas. Sitä voi parhaiten verrata silmän iirikseen. Pienin aukko arvo kuvaa minimi tarkennusetäisyyden (min. 35 mm -ekvivalentti) ja linssin minimi halkaisijan välistä suhdetta aukon ollessa mahdollisimman pieni.
Esimerkki: f/16 kuvaa himmenninaukkoa, joka on 1/16 polttopiste-etäisyydestä.

Muistityyppi
Kameran muistikapasiteettia voidaan yleensä kasvattaa muistikortilla (memory card). Eri kokoisia kortteja on saatavissa irrallaan ja lisäksi niitä voidaan lukea irrallaan kamerasta kortinlukijalla (cardreader). Markkinoilla on monentyyppisiä muistikortteja. Yleisiä ovat:

• CF (Compact Flash)
• SD (SecureDigital)
• MMC (MultiMediaCard)

Flash-muisti on turvallinen, erittäin luotettava tallennusmenetelmä, jossa ei käytetä ollenkaan virtaa sen jälkeen kun kuvat on kerran tallennettu. Kuvat vain poistetaan kun käyttäjä niin haluaa.

Nestekidenäytön koko
LCD-näytön halkaisijan pituus.

Nopein suljinnopeus
Suljinnopeus ilmoittaa ajan, jonka sulkija on vähimmillään auki. Nopea suljinnopeus on esimerkiksi 'yksi kahdestuhannesosa sekuntia'. Tuona erittäin lyhyenä aikavälinä valo menee linssin läpi kennoon, jonka jälkeen siitä muodostuu kuva. Nopeita sulkijanopeuksia käytetään ennen kaikkea valoisissa olosuhteissa.

Optinen zoom
Optinen zoomi on zoomausta kameran linssin mekaniikalla. Optinen zoomi takaa kuvan tarkkuuden. Sillä voidaan kaukaisuudessa oleva kohde tuoda lähelle ilman että kuvan laatu heikkenee. Optisen ja digitaalisen zoomin välillä on suuri ero. Optinen zoomi toimii säätämällä mekaanisesti itse kameran linssiä. Tällä tavalla kuvan laatu pysyy samana, kun taas digitaalisessa zoomissa osa digitaalisesta kuvasta suurennetaan, jolloin laatu huononee koska siinä tarvitaan enemmän kuvapisteitä kuin mitä on käytettävissä. Kameran on näin ollen laskettava ylimääräiset kuvapisteet.

Paino
Kameran kokonaispaino. Yritämme ilmoittaa kameran painon patteri mukaan luettuna, mutta emme voi välttyä siltä, että tämä on joskus mahdotonta.

Patterin tyyppi
Kertoo käytetyn patterin tai akkutyypin. Tietyt kamerat toimivat AA-paristoilla (sormiparistot), toiset käyttävät akkua. Kummallakin on etunsa ja haittansa. AA-paristoita voi ostaa mistä tahansa kadunkulmasta, mutta ne kestävät vähemmän aikaa. Akut kestävät kauemmin kuin paristot, mutta kun akku on tyhjä, on se ladattava erillisellä akkulaturilla, joka ehkä onkin jäänyt kotiin.

Punasilmänesto
Punasilmäisyyden vähennys kaksoissalamalla.
Monella kameralla voidaan vähentää salamavalon käytöstä johtuvaa tyypillistä punasilmäisyyttä väläyttämällä salamaa kaksi kertaa nopeasti peräkkäin. Ensimmäinen välähdys pienentää kuvattavan henkilön silmien silmäteriä, minkä jälkeen toisen välähdyksen hetkellä ne ovat sen verran pienentyneet, että 'punasilmäisyys' ei ole niin voimakasta.

Resoluutio
Osoitus kameralla otettavan kuvan suurimmasta resoluutiosta. Kuvia, joiden resoluutio on suuri, voidaan työstää helpommin koska niissä on enemmän tietoa käytettävissä kuin kuvassa, jonka resoluutio on alhainen. Resoluutio ilmoittaa kuinka monesta pikselistä kuva koostuu. Mitä suurempi resoluutio, sitä enemmän yksityiskohtia kuvatun kohteen väreistä kuvassa on. Kuitenkin seuraava pitää paikkansa: mitä suurempi resoluutio, sitä suuremmat tiedostot kameran muistivälineessä.

Salama
Ilmoittaa onko kamerassa salamavalo, tai vaihtoehtoisesti pystyykö se käyttämään salamavaloa. 'Hotshoe' on pidike, johon voidaan kiinnittää 'viisas salamavalo'. Tällainen salamavalo voi määrätä kameran kanssa parhaan tilaisuuteen sopivan salamatoiminnan. Lisäksi on digitaalisia kameroita, joihin voidaan erikoisliitännällä liittää ulkoisia salamavaloja. Tämän tyyppisiä salamavaloja käyttävät pääasiassa ammattikuvaajat, ja niitä on ennen kaikkea kalliimmissa digitaalikameroissa.

Sarjavalotus
Ilmoittaa pystyykö kameralla ottamaan sarja kuvia, joiden välinen aika on erittäin lyhyt. Tämä voi olla kätevää urheilusuoritusten tai nopeasti liikkuvien kohteiden kuvaamista varten.

Sisäinen muisti
Kameralla on oma sisäinen muisti. Sen koko ilmoitetaan megatavuina, lyhennettynä MB. Mitä suurempi MB-luku on, sitä enemmän kuvia voidaan tallentaa.

Tallennusmuoto
Ilmoittaa missä muodossa digitaalikuvat tallentuvat kameraan.
JPEG- tai JPG-formaatista on hyvää vauhtia tulossa teollisuusstandardi. JPG-menetelmä pienentää raakaa kuvamateriaalia jättämällä pois tarpeetonta tietoa ja käyttämällä pakkaustekniikkaa hyväksi. Tällä tavalla voidaan JPG-formaatissa 1 megabitin muistiin tallentaa enemmän kuin raakaformaatissa TIFF.
Kuten sanottu, TIFF on raakaformaatti. Siksi ne vievät enemmän muistitilaa, joten muistiin voidaan tallentaa vähemmän, mutta vieläkin paremmanlaatuisia kuvia.
AVI-, MPEG- ja MJPEG-formaatteja käytetään animaatioiden ja filmien tallentamiseen.

Tarkennus
Ilmoittaa voidaanko kameran tarkennus suorittaa käsin, tapahtuuko se automaattisesti, vai onko se niiden yhdistelmä (esiintyy useimmin).

• Automaattinen: kamera suorittaa itse tarkennuksen kohteeseen.
• Puoliautomaattinen: kamera suorittaa itse tarkennuksen, mutta antaa käyttäjän tarvittaessa muuttaa sitä.
• Käsin: käyttäjä voi suorittaa tarkennuksen itse kiertämällä käsin linssiä.

TV-out
Kertoo voidaanko kamera liittää televisioon, jotta kuvat ja/tai filmi voidaan näyttää TV-ruudulla. Yleensä liitäntä tapahtuu yhdistetyllä videokaapelilla. Urosliitin, joka SCART-muunninliittimellä liitetään TV:n SCART-liittimeen. Mikäli kameralla voidaan ottaa myös äänikuvia tai -filmejä, on kaapelissa yleensä lisäurosliitin äänen siirtämistä varten.

Videokuvaus
Ilmoittaa voidaanko kameralla ottaa videokuvaa (yleensä lyhyitä). Mikäli kamerassa on tämä toiminto, ja tieto on saatavilla, voidaan kohdasta 'videokuvausominaisuudet' löytää tiedot kameran kapasiteetista.

Videokuvauksen tiedot
Ilmoitetaan yleensä resoluutiona, ajanpituutena ja fps-lukumääränä. Fps tarkoittaa frames per second, eli kuvaa sekunnissa.
Tyypillinen esimerkki: "320x200 15fps 30 s"

Ääni
Tässä kerrotaan voidaanko kameralla tallentaa kuvien ja filmien yhteydessä ääntä. Joissakin kameroissa on sisäänrakennettu pieni mikrofoni, jolla voidaan tallentaa ääntä otettuihin kuviin, tai filmiä kuvattaessa. Varo ettet pidä kättä mikrofonin päällä kuvauksen aikana.