Panasonic HX-WA2EG-A

Suljinnopeus kertoo ajan, jonka kameran suljin vähintään on auki. Nopea suljinnopeus on sama kuin lyhyt valotusaika, esimerkiksi 'sekunnin kahdestuhannesosa'. Tämän lyhyen ajan kuluessa tulee kennolle linssin läpi valoa, jolloin siihen muodostuu kuva. Lyhyitä valotusaikoja käytetään ennen kaikkea erittäin valoisassa ympäristössä.

Suljinnopeus kertoo ajan, jonka kameran suljin enintään on auki. Hidas suljinnopeus on sama kuin pitkä valotusaika, esimerkiksi '15 sekuntia'. Tämän pitkän ajan kuluessa tulee kennolle linssin läpi valoa, jolloin siihen muodostuu kuva. Hitaita (pitkiä) valotusaikoja käytetään ennen kaikkea pimeässä ympäristössä, tai erikoistehosteiden saamiseksi kuvaan, kuten autonvalojen juovat moottoriteillä.

Kuvanvakain kompensoi kädentärinää vaikeissa kuvaustilanteissa. Tämän toiminnon avulla kameralla voi ottaa tarkkoja kuvia vaikkei puitteet olisikaan optimaaliset.

HDMI eli High Definition Multimedia Interface on liitin audio- ja videosignaaleille kompressoimattomassa digitaalisessa muodossa, joka yhdistää digitaalisen laitteen ja näytön.

LCD-näytön halkaisijan pituus. Samoin kuin televisiossakin ilmoitetaan LCD-näytön koko sen halkaisijana tuumissa.

Linssin minimi polttoväli, joka vastaa perinteisen 50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n 'analogisen' kameran minimi polttoväliä. Koska monelle ihmiselle 35 mm:n filmikameran linssin polttoväli on tuttu asia, kuvaavat digitaalikameroiden valmistajat kameroidensa polttoväliä usein vertaamalla sitä normaalin 35 mm:n 'analogisen' kameran polttoväliarvoon. Esimerkiksi digitaalikameran CCD-kenno, jonka koko on 8,10 x 6,08 mm, on halkaisijaltaan 10,13 mm. Linssi, jonka polttoväli on 11,7 mm, tuottaa tälle kennolle saman 47 asteen kuvan kuin 50 mm:n linssi 'analogisessa' 35 mm:n kamerassa. Tämän kameran 11,7 mm:n linssi vastaa '50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n -polttoväliä'. Kuvaamalla tällä tavalla digitaalikameroiden linssejä, tulevat niiden valmistajat sellaisten digitaalikameroiden käyttäjiä vastaan, joilla on kokemusta 35 mm:n 'analogisista' kameroista.

Objektiivin maksimi polttoväli, joka vastaa perinteisen 50 mm:n linssillä varustetun 35 mm:n 'analogisen' kameran polttoväliä. Koska monelle ihmiselle 35 mm:n filmikameran linssin polttoväli on tuttu asia, kuvaavat digitaalikameroiden valmistajat polttoväliä usein vertaamalla sitä normaalin 35 mm:n 'analogisen' kameran polttoväliin. Esimerkiksi digitaalikameran CCD-kenno, jonka koko on 8,10 x 6,08 mm, on halkaisijaltaan 10,13 mm. Linssi, jonka polttoväli on 11,7 mm, tuottaa tälle kennolle saman 47 asteen kuvan kuin 50 mm:n obejektiivi 'analogisessa' 35 mm:n kamerassa. Tämän kameran 11,7 mm:n objektiivi vastaa 50 mm:n objektiivillä varustetun 35 mm:n polttoväliä. Kuvaamalla tällä tavalla digitaalikameroiden objektiivejä, tulevat niiden valmistajat sellaisten digitaalikameroiden käyttäjiä vastaan, joilla on kokemusta 35 mm:n 'analogisista' kameroista.

Kameran digitaalinen zoomauskyky.

Digitaalinen zoomi on zoomaamista suurentamalla digitaalisen kuvan määrättyä osaa.

Toisin sanoen sen jälkeen kun kuva on otettu, suurennetaan siitä digitaalisesti yksi osa. Koska tässä sovelletaan digitaalista laskutoimitusta, ja "lähteessä" (kuva ilman digitaalista zoomausta) on vähemmän tietoa kyseessä olevasta kuvan osasta kuin mitä "tuloksen" pitää olla, saattaa kuvan laatu huonontua.

Monet kamerat eivät salli suoraa digitaalista zoomausta. Ensin on suoritettava täysi optinen zoomaus ennen kuin digitaalisen zoomin toimintoa voidaan käyttää.

Digitaalinen zoomaus on myös arka ihmiskäden vapinalle, paitsi jos valaistus on riittävä (nopea suljinaika), tai kamera seisoo vakaalla alustalla tai jalustalla.

Optinen zoomi on zoomausta kameran linssin mekaniikalla.

Optinen zoomi takaa kuvan tarkkuuden.
Sillä voidaan tuoda kaukana oleva kohde lähelle ilman, että kuvan laatu heikkenee.

Optisen ja digitaalisen zoomin välillä on suuri ero. Optinen zoomi toimii säätämällä mekaanisesti itse kameran linssiä. Tällä tavalla kuvan laatu pysyy laadukkaana, kun taas digitaalisessa zoomissa osa digitaalisesta kuvasta suurennetaan, jolloin laatu huononee koska siinä tarvitaan enemmän kuvapisteitä kuin mitä on käytettävissä. Kameran on näin ollen laskettava ylimääräiset kuvapisteet.

Pikselien määrä määrittää kuvanlaatua. Se ilmoittaa kuinka monta kuvapistettä kuvakenno käyttää lopullisen digitaalisen kuvan muodostamiseen. Pyrimme ilmoittamaan tässä 'tehollisten' kuvapisteiden lukumäärän. Mitä suurempi määrä pikseleitä, sitä enemmäm kuvassa näkyy yksityiskohtia. Kuvanlaatu ei kuitenkaan välttämättä parane, jos pikselien määrä kasvaa. Muutkin tekijät kuten kameran objektiivin laatu, kuvakennon koko, värisuodatin ja digitaalinen kuvaprosessori ovat tärkeitä tekijöitä kuvan laatua määritettäessä. Jos kuvat tulostetaan kokoon 10x15, saa jo 2 megapikselin kameralla onnistuneita kuvia. Uusimmissa kameramalleissa on 6-12 megapikseliä.

Digitaalikameran aukko on toistensa päällä liukuvista lamelleista muodostuva rengas. Sitä voi parhaiten verrata silmän iirikseen. Suurin aukon arvo kuvaa maksimi tarkennusetäisyyttä (ja linssin maksimi halkaisijan välistä suhdetta) aukon ollessa täysin auki. Esimerkki: f/16 kuvaa himmenninaukkoa, joka on 1/16 polttovälistä.

Tässä kohdassa kerrotaan minkä kokoista kennoa kamerassa käytetään. Tästä voi päätellä missä formaatissa kuvia voi kameralla ottaa. Suurempi ei tässä tapauksessa aina ole parempi.

LCD-näytön halkaisijan pituus. Samoin kuin televisiossakin ilmoitetaan LCD-näytön koko sen halkaisijana tuumissa.